| Kysy - Minä vastaan |

Edellisestä kysymyspostauksesta on jo aikaa ja uutta minulta on pyydetty paljon, joten tässä teille sellainen! Eli kysykää minulta kysymyksiä, esim. harrastuksiini, kouluun, bloggaamiseen, sairauksiini, elämänkatsomukseen tai ihan mihin tahansa liittyen! Voit kysyä niin monta kysymystä kuin vain haluat! Muistutan kuitenkin, että kysymysten tulee olla asiallisia, eikä esim. raha-asiani tai läheisteni henkilökohtaiset asiat kuulu tänne blogiin. :) 

Kiitos kysymyksistä, nyt niitä et voi enempää lähettää!


Kysyä voit jättämällä kommentin tämän postauksen alle 31.7 mennessä. Sen jälkeen kokoan kysymyksistä ja vastauksistani erillisen postauksen. 

Nyt kysymyksiä tulemaan!

| Tyylini Aiemmin |

Moi! Vuoden sisällä ottamiani selfie-kuvia selaillessani tajusin, kuinka erilaisia ne kaikki  keskenään ovat. Niin monenlaisia meikkejä,-asuja ja kampauksia. Tästä sain idean esitellä teille miten tyylini on muuttunut viimeisen vuoden sisällä. Niinkuin oon monesti kertonut, mä tykkään vaihdella tyyliäni usein ja testailla mikä mulle sopii ja mikä ei. Ja nyt haluaisinkin kuulla teiltä, mikä näistä on teidät lemppari ja mikä taas teihin ei iske. Mulla on itsellä mun ehdottomat suosikit ja inhokit, olisi kiva kuulla täsmääkö ne teidän mielipiteiden kanssa! :-D 


1. Prinsessa Punapää
Minä vuosi sitten. Viime kesän ja syksyn söpöilin oikein urakalla japanilaisen hime gyaru-muodin innoittamana. Tosin jo kauan tätä ennen pukeuduin sweet lolita-tyyliin, joten tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen vaaleanpunainen aikakauteni. Mä viihdyin tuossa tyylissä oikein hyvin ja oikeastaan se mulle sopikin, mutta jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että oon liian vanha näyttämään nukelta. Ja sitä mieltä olen edelleen, prinsessailu on nyt taaksejäänyttä elämää. 

2. Luonnollinen Leidi
Kun päätin hime gyarun lopettaa, halusin tilalle jotain aivan muuta. Huomiota herättävät röyhelömekot, piilolinssit ja paksut meikkikerrokset vaihtui arkisempiin vaatteisiin, luonnolliseen meikkiin ja silmälaseihin. Tykkään näiden kuvien raikkaasta ja luonnollisesta lookista, mutta jollain tavalla näytän kuvissa vähän tylsältä ja liian tavalliselta mun makuun. Mutta tämä tyyli on kehityskelpoinen ja yhdistämällä tämän nykyisiin hiuksiini yms. voisi lopputulos olla kiva! 

3. Vaaleanpunainen Kriisi
Keväällä värjäsin hiukset pinkeiksi, sillä olin totaallisen kyllästynyt punaisiin ja kaipasin jotain erilaista. Olin uuteen hiusväriin tosi tyytyväinen, mutta samalla koin pahan tyylikriisin - minkälainen tyyli on pinkkitukkaisella Kristiinalla? Hiukset jäivät kuitenkin paljon vaaleammiksi kuin olisin halunnut, kuten kuvassa 1 ja 4 hyvin näkyy. Näytin tosi luonnolliselta, mutta mun mielestä nuo hiukset kaipaavat kaverikseen jotain muuta kuin lähes meikittömän naaman ja tylsät vaatteet. Näin ei hiukset pääse oikeuksiinsa.

4. Suloinen Pinkkipää
Nämä on aika uusia kuvia, alkukesällä otettuja. Värjäsin hiukset tummemman pinkeiksi ja niihin olin paljon tyytyväisempi. Edellisen kollaasin kriisin jälkeen kokeilin palata hime gyaru-aikaiseen meikkiini piilareineen ja tekoripsineen. Tämä tuntui hetken hyvältä ja edelleen tämä näyttää mun mielestä ihan kivalta, mutta silti muistuttaa liikaa mun supersöpöily-ajoista. Tyylikriisi siis jatkuu. 

5.  Nykyinen Neiti
Nämä kuvat ovat ihan viimepäivinä otettuja, näköjään löysin hyvän kuvakulman kun kaikki samassa asennossa otettuja! :-D Leikkasin sivusiilin pari viikkoa sitten ja siitä tykkään tosi paljon. Sitä voi korostaa kun haluaa räväkkyyttä tai jos kaipaa klassisempaa lookkia, siili on helppo piilottaa hiusten alle. Korvien venytys on edennyt siihen pisteeseen, että sain oikeaan korvaani 12 mm plugin, (vasemmassa nyt 10 mm spiraali) joka oli ensimmäinen tavoitteeni. Katsotaan sitten miten jatkan tuosta. Mä tykkään hirveästi räväkistä rock/emo/scene/alternative-tyyleistä, mutten halua näyttää rähjäiseltä teiniltä, jolla naama täynnä lävistyksiä ja mustaa kajalia, liian iso bändipaita päällä yhdistettynä ah niin tyylikkäisiin raidallisiin polvisukkiin, jos nyt oikein kärjistettyä ernu-stereotypiaa mietitään. Tatuoinnit, venytykset, lävistykset ja jopa ne bändipaidat kuitenkin miellyttää mun silmää tiettyyn rajaan asti ja haluaisin sen näkyvät tyylissäni. 

Kollaasin 3. kuva on eilen otettu ja tuosta lookista tykkään paljon. Meikkiä on enemmän kuin vaan perus ripsari, siili ja venytys näkyy, mutta näytän kuitenkin naiselliselta ja raikkaalta. Vähän kuitenkin mietin kaipaisiko tuo vielä vähän rockimpaa ilmettä vai onko se ihan hyvä noin? Kuitenkin jotain tämän tyyppistä ulkonäköä on varmasti luvassa jatkossakin. 

Mikä on näistä tyyleistä sun lemppari, 
mistä et tykkää ja miksi? 

| Tatuointi |

Edellisessä postauksessa vinkkasin eräästä synttärilahjasta, josta lupasin kertoa myöhemmin ja otsikko paljastaakin mikä se on. Mä oon aina ihaillut tatuointeja ja jo aikaa sitten päätin sellaisen itselleni hankkia. Vuoden verran mulla on ollut ihan järkyttävä tatuointikuume ja jossain vaiheessa sitten päätin, että käyn sen ottamassa itselleni 18-vuotis synttärilahjaksi. Käytiin Tonin kanssa ottamassa molemmille tatuoinnit  torstaina Kokkolassa Iguana Tattoossa. On kyllä ihanaa kun Tonikin on pitkään tatskaa halunnut ja nyt saatiin sitten yhdessä ne molemmille ottaa.  Suosittelen kyllä tuota liikettä kaikille, tatuoijalla on 20-vuoden kokemus ja hän on todella taitava, mutta hinnat on silti hyvin kohtuulliset. Mun tatuointi maksoi 50 €. Ranne on todella herkkä paikka tatuoinnille ja voin sanoa, että kyllä tuo sattui, niinkuin arvata saattaa. Sen kuitenkin kesti ihan hyvin ja enkä voisi olla kuvaan enää tyytyväisempi. 

Mun mielestä tatuoinnissa on tärkeintä se, että se merkitsee sulle jotain niin suurta, että vielä vuosien päästä sitä katsoessasi se kertoo sinulle jostakin. Mulle on ollut kokoajan selvää, että kun ekan tatuoinnin otan, sen tulee jotenkin kuvastaa mun anoreksia,-ja masennustaistelua. Mä haluan, että joku päivä mä voin katsoa tuota tatuointia ja olla onnellinen siitä, että sairaudet on taakse jäänyttä elämää. Tai vaikka olisi hankalaa, se auttaa mua jaksamaan eteenpäin kun muistan, mistä olen jo selvinnyt. 

Vuosi sitten kun mä olin osastolla sen puoli vuotta anoreksian ja masennuksen takia, mulla oli yksi kappale, jota kuuntelin päivittäin silloin kun mulla oli nenämahaletku ja sydänoireet ym. oli pahimmillaan. Voit kuunnella sen tästä.

Indica - Nuorallatanssija

Tarinat on vain sanoja tuulessa
Lohdutus lopun aamuna
Jokainen yksinäisyytensä 
voi poistaa sanan valolla
Sä kerroit tarun linnusta 
jol' on sydämellään koko maailma
Se nostaa heikot siivilleen 
ja kantaa ylös kirkkauteen 
Ei selässänsä pelätä tarvitse 
sillä siivillä 
se kyllä kantaa varoen
ja kotiin vie 

Täällä henget tanssivat partaterän päällä 
kukaan ei luvata voi huomista 
toivon, jokainen kunpa vielä täällä hetken olla vois

Minulta pyysit anteeksi 
Sun valheelliset satusi
Näit ettei voinut lohduttaa 
lintusi surun murtamaa
Sillä mä pelkään siipiä 
En tahdo vielä lähteä
vaikka se kantais varoen 
ja kotiin vie

Minä niin kuin tanssija nuorallani kuljen 
silmät pelkoni eessä suljen 
Uskon tarinaan tuonpuoleiseen 
enkä maahan yksin jää
en maahan jää

Nyt olen nähnyt kyyhkyni 
se saapui eilen uniini
ja tunsin rauhan rakkauden
Siipiä enää pelkää en
Voin huoletonna lentää vaan 
luottaa mun sielun kantajaan
Se kyllä kulkee varoen
ja kotiin vie

Mä olin tuolloin todella itsetuhoinen ja olin jo oikeastaan päättänyt tappaa itseni. Mä kuuntelin tuota kappaletta ajatellen, että kun mä tapan itseni, tuo laulussa oleva lintu vie mut taivaaseen, sitten kun mä oon kuollut. "Se nostaa heikot siivilleen ja kantaa ylös kirkkauteen. Ei selässänsä pelätä tarvitse, sillä siivillä se kyllä kantaa varoen ja kotiin vie." Näiden ajatusten keskellä, mulla oli kuitenkin pieni toivonkipinä jossain syvällä minussa, ja se puoli minusta pelkäsi mun suurta halua kuolla. "Näit ettei voinut lohduttaa, lintusi surun murtamaa. Sillä mä pelkään siipiä, en tahdo vielä lähteä, vaikka se kantais varoen ja kotiin vie." Tästä pelosta huolimatta, päällimmäisenä oli kuitenkin valtava uupumus sairauteen ja halu päästä pois keinolla millä hyvänsä tuosta anoreksiahelvetistä. "Nyt olen nähnyt kyyhkyni, se saapui eilen uniini ja tunsin rauhan, rakkauden. Siipiä enää pelkää en, voin huoletonna lentää vaan, luottaa mun sielunkantajaan. Se kyllä kulkee varoen ja kotiin vie." 

Mä kuitenkin aloin pikkuhiljaa toipumaan ja pääsin pois osastolta. Vaikka edelleen on välillä tosi hankalaa, oon mennyt tosi paljon eteenpäin mun toipumisen kanssa. Mun ranteeseen tatuoitu lintu, on lintu tuosta laulusta ja joka kerta kun mä katson sitä, mä muistan, ettei mun tarvinnut nousta sen selkään, tappaa itseäni. Mä halusin sen nimenomaan vasempaan käteen, jossa mulla on viiltelyarpia. Mun mielestä mun käsi on ruma ja välillä mua hävettää noi arvet tosi paljon, vaikka oonkin ne toisaalta hyväksynyt. Toi tatuointi muistuttaa, että rumasta voi tulla kaunista, arpien keskellä on nyt sievä lintu, joka kertoo tarinaa. 

Mitä tykkäätte mun tatuoinnista?
Ootko sä ajatellut joskus ottaa sellaisen?

| 18-vuotis Synttärit |

Vietettiin kaveriporukalla mun 18-vuotis synttäreitä viime lauantaina. Täytin siis jo 22. päivä kesäkuuta, mutta kaikille sopivaa päivää juhlille ei löytynyt aiemmin, joten pidettiin juhlat sitten vähän myöhässä. Tämä ei menoa haitannut ja meillä oli tosi mukava ilta. Oli niin ihanaa kun sai ensimmäistä kertaa kutsua ystävät omaan asuntoon ja valmistaa tarjoilut itse omassa keittiössä, niiden lukuisten lapsuudenkodissa vietetyiden synttärien jälkeen. Meidän asunnossa on paljon paremmat kuvaus mahdollisuudet kuin vanhempien kotona, joten valokuvaamiseen on taas paljon enemmän inspiraatiota. Keittiön välitilan laatoitus ja harmaa taso antavat mun mielestä tosi kivan taustan kuville. 


Sain aivan ihania lahjoja niin kavereilta, sukulaisilta kuin perheeltäkin. Vanhemmilta lahjakortin Ikeaan, sukulaisilta rahaa, ystäviltä sisustustavaraa ja kosmetiikkaa, veljeltä jättimäisen Hello Kitty-pehmolelun ja Tonilta mm. ihanan Charmmy Kitty-koulutarvikesetin  koululaiselle :-D. Itselleni ostin lahjaksi uusia venytyskoruja ja uuden napakorun, sekä yhden upean jutun, jonka esittelen teille myöhemmin! ;) Mulla on sellainen hassu tapa, että ostan itse itselleni jonkin lahjan, sillä saahan itseäkin välillä juhlia ja hemmotella!? Ja itseasiassa oon kuullut tosi monen muunkin tätä tekevän! :-D 


Mitä piditte kuvista? 
Kuinka te yleensä vietätte omia synttäreitä?