Erityisherkkä

23 marraskuuta 2014

Mä oon pienestä lapsesta asti kokenut olevani hyvin monella tavalla erilainen kuin muut. Pohdiskellut, itkenyt ja stressannut enemmän kuin toiset, kiinnittänyt huomiota mitä kummallisempiin yksityiskohtiin ja säikkynyt sekä pelännyt vähän kaikkea. Toisaalta olen myös todella luova, positiivinen ja empaattinen. Olen tuntenut oloni ulkopuoliseksi ja miettinyt hyvin paljon mistä on kyse. Vähän aikaa sitten löysin artikkelin erityisherkistä ihmisistä (higly sensitive person) ja tajusin löytäneeni vihdoin nimen tälle kaikelle. Kuulun erityisherkkiin ihmisiin. 

"Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus. Erityisherkän ihmiset hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä se ilmenee tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden         käsittelykykynä. Herkän ihmisen voimakas kokemusvaailma on vaikeasti avattavissa ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Monet erityisherkät tuntevat olevansa ulkopuolisia ja erilaisia tämän vuoksi. Erityisherkkyys lisää altiutta kuormittua ja herkät voivat kokea ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä. Tunnistaessaan ominaisuuden itsessään, herkällä on paremmat valmiudet huolehtia jaksamisestaan." Lainaus täältä*

Minkälaisissa asioissa erityisherkkyyteni sitten näkyy? Huomaan helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristössäni sekä muissa ihmisissä ja muiden mielialat vaikuttavat minuun voimakkaasti. Jos joku mun läheinen itkee, mä liikutun siitä niin paljon että alan itsekin itkemään. Jos toinen ihminen vaikuttaa huolestuneelta, minua huolettaa mikä häntä huolettaa. Toisaalta, jos ihmiset ympärilläni ovat iloisia, minäkin olen. Kiireisenä päivänä väsyn hyvin äkkiä ja illalla mun täytyy päästä lepäämään pimennettyyn huoneeseen, jossa ei ole ärsykkeitä. Töissä tapaan valtavan määrän ihmisiä ja koska ihan luonnostani tarkkailen heidän mielialaansa, olemistaan ja käyttäytymistään, uuvun nopeasti sillä jatkuva pohdiskelu ja tarkka aistiminen vie voimia. Olen todella ääniyliherkkä, tietyt kovin arkisetkin äänet tekevät oloni hyvin epämukavaksi ja ärsyyntyneeksi. Esim. vaikka olen hyvin eläinrakas, koiran haukkuminen on hirvein ääni ikinä ja imuri todella hermoja raastava kapistus.


Murehdin jatkuvasti niin omia kuin muidenkin asioita, mikä on todella stressaavaa. Muutenkin mä mietin kaikkia asioita todella syvällisesti, pohdiskelen asioiden eripuolia ja mietin tarkkaan suhtautumistani asioihin. Mietin aina ennenkuin toimin. Uppoudun helposti omiin ajatuksiini pitkäksikin aikaa ja säikähdän kamalasti kun joku keskeyttää minut ja palauttaa takaisin tähän hetkeen. Haluan olla aina paras kaikessa ja vaadin itseltäni todella paljon. Olen hyvin tunnollinen ja yritän kovasti välttää virheiden tekemistä ja asioiden unohtamista. Kun omasta mielestäni mokaan jotakin, en pääse siitä yli vaan jään märehtimään asiaa päiviksi. En saisi tehdä virheitä. Mua ärsyttää suunnattomasti, jos mun pitää yrittää tehdä liian monta asiaa kerralla. Mulla on tarkat rutiinit arjessa enkä halua, että niistä lipsutaan. Haluan tehdä asiat niinkuin olen ne tähänkin asti tehnyt, inhoan kaikenlaisia muutoksia ja reagoin niihin kovin voimakkaasti. Olen hyvin tuntoherkkä ja siksi mulle on tärkeää, että vaatteet ja tekstiilit tuntuvat hyvältä ihoani vasten.  Tämä selittää osittain sitä, miksi ostan mieluiten laadukkaita ja hyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, en voi sietää huonolaatuista, ryppyistä tai kutittavaa kangasta ihoani vasten. 

Koska erityisherkkä reagoi negatiivisiin asioihin erittäin voimakkaasti ja huonot kokemukset (kiusaaminen, hylkääminen, syyllistäminen) vaikuttavat heihin syvästi, saattaa erityisherkkyys altistaa mielenterveysongelmille. Ehkä tämä piirre vaikutti osittain siihen, että sairastuin masennukseen ja anoreksiaan?
Järjestän elämäni aina siten, että pystyn välttämään minua kuormittavia tilanteita, haluan suojella itseäni asioilta, paikoilta ja ihmisiltä, jotka ahdistavat minua. Tästä hyvä esimerkki on se, että lapsena en ikinä mennyt kenenkään luokse yökylään. En ikinä. Mun ensimmäinen yökyläily tapahtui muistaakseni 12-vuotiaana! :-D Mulle nukkuminen on ollut vauvasta asti hankalaa ja mua ahdisti kovasti ajatus siitä, että mun pitäisi yrittää nukkua jossain muualla kuin kotona. Tiesin, että mua ahdistaisi yökylässä, joten en koskaan mennyt sinne. Jos totta puhutaan, en mielelläni vieläkään yökyläile... Edelleen multa jää paljon hienoja asioita ja reissuja tekemättä, sillä yritän välttää uusia ja mulle vieraita tilanteita, joissa saattaisin ahdistua. 

Erityisherkkyys on tullut ihmisten tietoisuuteen vasta vähän aikaa sitten ja aihe on ollut paljon esillä sosiaalisessa mediassa. Kuuntelin yhtenä päivänä radiosta keskustelun aiheesta ja ainakin mulle se toi vaan pahan mielen. Koko asia tuodaan esiin hirveän negatiivisesti ja mulle tuli sellainen olo, niinkuin me oltaisiin jotenkin huonompia kuin muut. Asiaa liioitellaan ja siitä annetaan ihan vääränlainen kuva, kuin kyse olisi vähintään jostakin persoonallisuushäiriöstä. Mutta kuten sanottu, erityisherkän voimakasta kokemusmaailma on vaikeasti avattavissa ihmisille, joka ei itse ole erityisherkkä. 


Vaikka erityisherkkyys kuormittaa ja ahdistaa minua paljon, koen sen silti hienona asiana. Kun oppii ymmärtämään omaa herkkyyttään, sen voi kääntää vahvuudeksi. Olemme hyvin luovia ja taiteellisia, meillä on kyky liikuttuva ja olemme empaattisia. Mulle on helppo puhua ja olen hyvä kuuntelija, sillä pystyn hyvin asettumaan toisen ihmisen asemaan. Koska ajattelen asioita niin syvällisesti ja monelta kantilta, olen hyvä ratkomaan ongelmia. Olen todella järjestelmällinen ja osaan hyvin aikatauluttaa asioita. Erityisesti ihmisten parissa työskenteleville erityisherkkyys on suuri vahvuus ja siksi monet meistä hakeutuvatkin opetus- sosiaali-, ja hoitoaloille. Herkkä voi elää elämäänsä täydemmin, sillä meillä on kyky aistia arjessa pieniä ja kauniita yksityiskohtia, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä huomiota. Itse olen huomannut tästä olevan hirveästi hyötyä kun otan kuvia.

Oletko sinä erityisherkkä, 
tai minkälaisia ajatuksia koko asia sinussa herättää? 

42 kommenttia:

  1. Kerrot asiat tosi hyvin ja oot ihanan avoin mut et liikaa. Ps: noi kuvat on ihania :)

    VastaaPoista
  2. Tunnistin kyllä itessäni joitain ominaisuuksia... Kiva tietää tuostakin!! :D

    VastaaPoista
  3. voin samaistua tähän :)

    VastaaPoista
  4. Oho! Noi kaikki asiat sopii muhun. Olen siis näköjään erityisherkkä. Ihana postaus taas!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirmuisesti! (: Joo mulle oli jotenkin niin helpottavaa kun sain nyt tuolle kaikelle nimen! :)

      Poista
  5. Ääh kirjotin kauhen stoorin äsken mut se katos!(��) Mutta kuitenkin asiaan. Ajattelin nyt kirjoittaa sulle kommentin, koska oon yrittänyt haastaa itseäni komentoimaan lempibĺogejani joista yksi on sun blogi.Rakastan sun blogiasi, koska oot niin ihanan aito ja avoin, sanot asiat niin kuin ne on etkä kiertele ja kaartele etkä kerro kuitenkaan liikaa niin kuin tuo edellinen sanoikin. Olet suoraansanoen ihana! Ja nyt ihan postaukseenkin liittyen jotain.Mä en ymmärrä miten joku voi ajatella, että erityisherkät olisi jotenkin huonompia, sehän on joissain asioissa vaan hyvä toki siinä on huonotkin puolensa niinkuin kaikessa yleensä, mutta ei sen pitäisi ketään muuta haitatakkaan-kaikki on mitä on! Hyvää alkavaa viikkoa sulle! ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, tiedän tunteen kun kommentti katoaa! :/ Kiitos hirmuisesti kehuista! <3 Hyvää alkavaa viikkoa sullekin! :)

      Poista
  6. IHANAA!!! 1. Vihdoin löytyi samanlainen yliherkkä muiden itkujen mukana itkevä ihminen!! Ja 2. Ihanaa saada "nimitys" tälle ihmeelliselle piirteelle itsessäni. Oon "kärsinyt" tästä pikkutytöstä asti ja oon aina yrittänyt sitä peitellä, mm pakenemalla itkemään omaan huoneeseen jos toinen itkee jostain syystä eikä mulla ole "järkevää" syytä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että mahtavaa että säkin sait nyt nimen piirteillesi! Joo mä oon kyllä just sellainen että itken ihan älyttömän helposti ja etenkin jos joku toinen itkee :D

      Poista
  7. en yleensä kommentoi blogeihin mut nyt oli pakko sillä tuntuu siltä niiku oisin ite kirjottanu tän postauksen sillä samastun tähän nii paljon! oon itekki aina pohtinu asioita tosi paljon ja muistan kun en pienempänä myöskään ikinä uskaltanut mennä kaverin luokse yökylään! itsekkin oon myös vähän aikaa sitten ottanut enemmän selvää erityisherkkyydestä ja toisaalta on kiva tietää et on muitakin erityisherkkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että kiitos hirmuisesti, on tosiaan kiva kun huomaa ettei ole ainut erityisherkkä! (:

      Poista
  8. Tää teksti sai mut miettimään. Musta löytyy paljon noita mainitsemiasi asioita kuten ääniyliherkkyys ja perfektionistisuus. Tätä oli ihana lukea!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirmuisesti, kiva että sai miettimään ja herätti ajatuksia! :)

      Poista
  9. olen itse jokin aika sitten myös törmännyt tuohon/itseeni, mikä ainakin helpotti omaa ajattelua. Eihän se nyt ole mikään ultimaattinen perustelu sille, miksi on sellainen kun on, mutta tuntu ulohduttavalta tietää, että jotenkin sille kaikelle on "syy". itsekin olen aina kokenut olevani tosi erilainen, enkä koskaan missään joukossa täysin ole voinut renoutua; tuntuu että ajattelee ihan hirveesti kaikkea, ajattelee hirveen eri tavalla. ja totta kai jokainen on ainutlaatuinen, ja erilainen omalla tavallaan, ei siinä mitään, mutta jos "tää" on niin kyllä sen vaan tietää.
    ja just se että tohon otetaan jotenki asenne, että ohoh uusi juttu, niin on kyllä vähän tyhmää; ei tää kuitenkaa sinänsä oo mihinkään erityisoikeuttava asia, koska kun on synnynnäisesti silleen erilailla herkkä, ni ei oikein oo voinu muuta kun mennä sen erilaisuuden tunteen kanssa, kun eihän sille mitään muuta "diagnoosia" ole ollut kun että se nyt vaan kuuluu omaan persoonaan, että tällanen minä olen. monissa tilanteissa on tullut sekin, että ihmettelee vaan sitä toisten ajatuksen kulkua, ihmettelee, että miten ette voi olla ajattelematta näitä ja näitä juttuja, jotka pyörii jatkuvalla syötöllä mielessä, ja jotka sinänsä ei ehkä ees omaa elämää pitäsi niin paljoo liikuttaa. Kyllä sellanen tuntuu tosi rikastuttavalta suhteessa siihen jos taas ajattelis.. no toisaalta eihän sitä toisinkaan päin oikein voi kuvitella; että miltä tuntuis, jos jotenki ei ois "tällanen"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että postaus herätti ajatuksia ja kiitos kommentista! (: Joo onhan tämä toisaalta välillä tosi raskasta, mutta kyllä siinä on paljon niitä hyviäkin puolia (:

      Poista
  10. Tunnistin itseni monestakin piirteestä. Tiedäkkö nyt onko kyseessä vaan mun luonteelle tyypillisiä juttuja, vai erityisherkkyyttä. Oon myös huomannut sen, että en välttämättä itke surusta tai kivusta, mutta jestas siinä tilanteessa kun ahdistun. Kyyneleet alkaa virrata salamana. Ahdistavia tilanteita on nimenomaan yleensä ne uudet sosiaaliset tilanteet, kun en tiedä miten toimia tai reagoida. Jos sanon yhdenkin huonosti valitun sanan, painaa se kunnolla mun mieltä. Pelkään väsymistä, saatankin stressata jo pelkästää sitä, ehdinkö nukkumaan tarpeeksi. Oon kyllä todennut jaksavani puskea eteenpäin ihan mainiosti, vaikka nyt muutama viikko olisikin hiukan heikommilla unilla mennyt. Jostain se stressi aina puskee.

    Oon muuten seuraillut sun blogia varmaankin jo yli puolisen vuotta, mutta vasta nyt rohkaistuin kommentoimaan. :D Tykkään siitä miten avoin oot, vaikka täytyyhän tietty yksityisyys aina säilyttää. Ihailen varsinkin kaikkia kuvia, näkyy kyllä että on nähty aikaa ja vaivaa niiden parinkin otoksen eteen. Varsinkin edeltävä postaus herätti vähän itseäkin, että voishan sitä joskus kiitostakin siitä työstä sanoa, sillä on tätä sun blogia ihan mielettömän kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että rohkaistuit nyt kommentoimaan! (: Voi että kiitos ihan älyttömästi sanoistasi, ihanaa lukea tälläistä palautetta! <3

      Poista
  11. Minäkin olen, ainakin jossain määrin. Se kyllä helpotti, kun sai joillekin ominaisuuksille selityksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että säkin sait nimen tälle piirteelle! Kiitos kommentista :)

      Poista
  12. Pakko sanoa, että itse en yhdistäisi luovuutta, järjestelmällisyyttä tai ongelmanratkaisukykyä erityisherkkyyteen. Enemmänkin nuo ovat ominaisuuksia joita jokaisella ihmisellä on tai ei ole. Erityisherkkyyskin on vain yksi ominaisuus muiden ominaisuuksien joukossa, eikä siihen voi mielestäni yhdistää muita ominaisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä postausta varten luin usean erityisherkkyyttä käsittelevän artikkelin ja oikeastaan niissä kaikissa mainittiin että usein erityisherkät ovat hyvin luovia, heillä on hyvä mielikuvitus jne. Eli se ei ole minun keksintöni :)

      Poista
  13. Kaikkihan sitä kokee olevansa jotenkin erityisiä ja erilaisia, uniikkeja pieniä lumihiutaleita. Valitettava fakta on, että asia ei oo näin - veikkaan, että oot ihan yhtä tavallinen ja turha kun useimmat meistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan jokainen meistä on erityinen, niin sinä kuin minäkin, ei ole olemassa kahta samanlaista ihmistä. Me ollaan kaikki uniikkeja lumihiutaleita! :) hyvää alkanutta viikkoa sulle!:)

      Poista
    2. Okei pisti hävettämään toi edellinen viesti, oli huono päivä. Ihanasti sanottu ja anteeks, hyvää tulevaa viikkoa sullekkin

      Poista
  14. Kun näin postauksen otsikon, mietin hetken, mitähän täältä on tulossa. Hyvää tekstiä ja paljon asiaa näemmä :)

    Mä luokittelen itseni introvertiksi, mutta paljon löytyy myös erityisherkän piirteitä. En silti uskalla / halua asiaa juuri missään mainita, koska tavallaan pelkään ihmisten tuomitsevan mut sen takia. Kun jo pelkästään introverttiudesta puhuminen tuntuu saavan joissain aikaan epämiellyttäviä reaktiota tyyliin "Haetko tuolla huomiota, pitääkö muiden nyt muistaa aina varoa sua?!". Tuohon, kun lisäisi erityisherkkyyden, olisin varmaan tosi huomiohakuinen ääliö :D Vaikka siis todellisuudessa vihaan huomionkohteena olemista...

    Teen todella sosiaalista työtä, mikä voi edellinen huomioon ottaen kuulostaa ristiriitaiselta (ja onkin sitä). Sopii kuitenkin erityisherkän kuvaan sekin :D

    Kiva, että joku uskaltaa aiheesta kirjoittaa. Itse taidan ainakin toistaiseksi vielä vaieta omassa blogissa ja muuallakin x)

    VastaaPoista
  15. Itse tunnistin itseni tästä tekstistä aika hyvin, varsinkin kohdasta jossa mainitsit muiden mielialojen vaikuttavan paljon. Olen myös aina nähnyt tosi pienissä asioissa jotain kaunista ja tutkinut pieniäkin asioita enemmän kuin vain pintaraapaisulla, mikä saa minut kiinnostumaan ihan kaikesta ja ajattelemaan kaikkea laajemmin.
    Huonoja puolia on se että olen todella perfektionistinen ja tarvitsen asioiden järjestelyyn + läksyjen tekemiseen yms. Täydellisen hiljaisuuden, enkä pysty tekemään asioita jos olen riidoissa jonkun kanssa. Onneksi se saa minut kuitenkin aina pyytämään anteeksi jo ennenkuin ehdin tekemään mitään vielä tyhmempää, mikä on hyvä juttu.
    Pidän itseäni erityisherkkänä ihmisenä ja olen onnellinen siitä :-) Vaikka huonojakin puolia on, niin ei ole ikinä tylsää kun löytää kaikesta aina jotain ajateltavaa!

    VastaaPoista
  16. Itse oon sellanen että minusta hyvä olo tarttuu ihmiseen kuin ihmiseen. Oon kuulemma koko ajan niin positiivinen ja hymyilevä. Onhan niitä negatiivisia kommentteja tullut, että olisin muka koko ajan väkinäinen ja hymyilen koska haluun vaan jne jne...
    jokainen on erilainen, hyvänä päivänä hymyilyttää ja huonona päivänä jos hymyilen edes väkinäisesti jollekkin ja se vastaa hymyyn niin se alkaa oikeesti hymyilyttää... en osaa selittää :D en nää vaan syytä olla suu mutrussa

    VastaaPoista
  17. Ootko tutustunut osoitteeseen http://www.hsperson.com? :) Sieltä saa aiheesta lisätietoa ja tehtyä testin liittyen erityisherkkyyteen. Tuolla sun linkkaamalla sivulla on näköjään myös linkki tuohon testiin. :) Aihe kyllä kolahti, kun luin siitä aiemmin eräästä Psykologi-lehdestä!

    VastaaPoista
  18. Kuulostaa todella tutulta, osaan samaistua tosi moniin noista asioista..

    Sulla on muuten tosi hyvä blogi, löysin tän sun Youtuben kautta ja oon lukenut jo aika kauan! Osaat kirjoittaa selkeästi ja kiinnostavasti ja suuret ja tarkat kuvat ovat hyvä lisä (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta palautteesta, kiva että tykkäät!:)

      Poista
    2. Oon jo hyvän aikaa seurannut sun blogia mutten oo koskaan vielä kommentoinut. Nyt on pakko kun aihe kolahti kunnolla.

      Musta on ihailtavan rohkeaa kun uskallat ottaa näinkin herkkäluontoisen (:D) asian puheeksi. Vaikutat ihanan avoimelta ja aidolta ihmiseltä. <3

      Itsekin olen huomannut olevani erityisherkkä ihminen ja varmasti se on vaikuttanut monien ongelmien syntyyn... Mulla on tosi rikas sisäinen maailma, siis älyttömän vilkas mielikuvitus niin hyvässä kuin pahassa. Oon myös hirmu herkkä muiden ihmisten mielentiloille, ikään kuin suojaton toisten tunteita kohtaan. Tunnistin tekstin monesta kohtaa itseni. Ja toi koiran haukkuminen.. Tiedän niin mitä tarkoitat. D:

      Silloin kun luin ekaa kertaa erityisherkkyydestä, tunnistin siitä itseni. Huojentavaa kun löytyy joku "selitys" kaikelle, ettei olekaan poikkeava tai huonompi kuin muut.

      Kiitos sulle ihanasta postauksesta! :) <3

      Poista
  19. En ollu ikinä kuullukkaan tälläsestä ominaisuudesta, mutta samastuin tosi paljon. Perfektionismi, empaattisuus, tuntoherkkyys, voimakas reagointi... löydän itestäni noita kaikkia. Ja sairastan vaikeaa masennusta ja syömishäiriötä myös.. Ehkä noilla on sit jotain tekemistä keskenään!

    Kiitos ihanasta postauksesta ja mukavaa viikon jatkoa!!

    VastaaPoista
  20. Minäkin olen hsp. Mulla siinä korostuu erityisesti muiden ihmisten havainnointi ja asioiden liiallinen pohdiskelu. En pysty työskentelemään ihmisten parissa ollenkaan tämän ominaisuuden takia, koska minun havaintoni ympäristöstä ovat hyvin negatiivisia - tuppaan havaitsemaan nimenomaan negatiiviset "vibat" ihmisistä, mikä tietysti masentaa ja ahdistaa. Uskon yleisen ahdistuneisuushäiriöni johtuvan siitä. Olen usein jopa yliempaattinen, mikä muiden silmissä vaikuttaa varmasti teennäiseltä, joten pyrin peittämään myötäelämiseni. :D Luovuutta minusta ei kyllä löydy yhtään, vaikka mielikuvitukseni onkin hyvä.

    Välillä blogiasi lukiessa huomaan paljon samankaltaisuuksia sinun ja itseni välillä. Siksi varmaan palaankin lukemaan tätä niin usein.

    VastaaPoista
  21. Et näytä/vaikuta kauheen perfektionistilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Eipä sitä kyllä voi kukaanblogin perusteella arvioidakaan :)

      Poista
  22. HSP on muoti-ilmiö, joka ei kuvaa oikeastaan mitään, koska se on määritelty niin väljästi. Se viittaa sopivasti ymmärrettynä lähes kaikkiin ihmisiin. Eikö kaikkia kiusaa häly, stressi, kiire ja sinkoilu? Ja eikö jokainen haluaisi olla empaattinen, luova, aistillinen, tarkasti asioita havainnoiva ja intuitiivinen tyyppi? Ja eikö lähes jokainen voi mieltää itseään sellaiseksi, ainakin joissakin tilanteissa? Ja eikö kaikki kaipaisi hieman downshiftausta ja viettäisi mielellään ainakin lomansa mökillä luonnon helmassa, kukaties myös etätyöskentelisi siellä missä sielu lepää? Loppujen lopuksi tullaan määritelleeksi jonkinlainen "ihanneihmisen" arkkityyppi, vastineeksi myyttiselle sankarisuorittajalle ja uraohjukselle, joka mulititaskaa päivät ja bilettää yöt. Kuinka paljon semmoisia oikein on?

    VastaaPoista
  23. Oon aivan samanlainen :) erityisherkkyydestä sain tietää joskus pari vuotta sitten, ja heti löysin sanat sille, miltä musta on aina tuntunut. Rakastan sitä miten vivahteikas ja kaunis ja pakahduttava maailma on kun on aina tuntosarvet ylivireessä, mutta onhan se silti aina ollut kamalan raskastakin. Lapsena olin ihan sairaalloisen ujo, ja edelleen, vaikka todella sosiaalinen ja ihmisrakas olenkin, tarvin valtavasti omaa aikaa ja ns. aikaa asioiden sulatteluun. En siedä pienintäkään viittausta väkivaltaan, siitä tulee ihan fyysinen kipu. Maku- ja hajuaistit mulla on todella herkät, ja usein saan kuulla olevani lapsen tasolla kun en voi syödä vahvoja mausteita, kirpeitä karkkeja tai väkeviä juomia. Kirkkaita valoja en ole ikinä sietänyt, ja samoin häiritsevät äänet saa mut hulluksi ahdistiksesta. Toisaalta musiikki, elokuvat ja oikeastaan kaikki sellaiset saavat mussa aikaan todella voimakkaita tunteita, liikutun ihan kaikesta ja inspiroidun herkästi. Luovuus, josta monesti erityisherkkien kohdalla puhutaan, onkin varmasti ihan vaan seurausta siitä miten vahvoja tunteita ihminen kokee ja haluaa ilmaista.

    Mulle muutosten sietäminen on ehkä se vaikein asia. Haaveilen paljon ja tahtoisin käydä joka paikassa ja tehdä vaikka mitä hienoa, mutta samalla tuntuu että mulla menee triplasti enemmän aikaa muutoksista toipumiseen. Ja ihan oikeasti menen aivan tolaltani, jos vaikka vain verhot vaihtuu. Hirveä ristiriita, kun toisaalta en muuta tahdokaan kuin uusia käänteitä ja elämänkokemusta, mutta tuntuu että sekoan siitä vierauden tunteesta kun pienetkin asiat muuttuu. Esimerkiksi nyt on rankkaa, kun kimppakämppäni pitkäaikaisista asukkaista osa vaihtuu, uudet ovat ihania, mutta mun on vaikea pysyä ilmapiirin ja elämänrytmim muutoksen vauhdissa vaikuttamatta epäsosiaaliselta tai koppavalta.

    Erityisherkkyys on kuitenkin mun mielestä suuri etu ja voima, kunhan sen kanssa oppii elämään ja löytää ne itselle sopivat tavat. Yritän itse tulevaisuudessa järjestää asiat niin, että voin olla lähellä luontoa tuttujen ihmisten parissa, ja mulla olisi mahdollisuus työskennellä myös etänä. Kunhan en kuormita aistejani ja sisintäni liikaa, uskon että elämä voi aueta ihan uudella tavalla ja tätä ominaisuutta pääsee hyödyntämäänkin :) mutta onnea ja tsemppiä erityisherkkänä, nautitaan vaan siitä millaisia maailma on meistä tehnyt!

    VastaaPoista
  24. Kaikki sopivat muhun. Reagoin tosi voimakkaasti negatiivisiin asioihin joka on ärsyttänyt mua joskus ennen, mut nyt ku oon lueskellu tästä erityisherkyydestä lähi vuosina niin osaan enmpi ymmärtää itseäni. Sun blogis on aivan ihana ja oon seuraillu sua alusta asti mut en kylläkään kovin usein jätä kommenttia.

    VastaaPoista
  25. Ihana postaus! Jäin aikoinani seurailemaan blogia, koska itsekin olen sairastanut vaikeaa masennusta. Ja nyt vielä tämä yhdistävä tekijä!:) Itsekin uskon, että erityisherkkyys altistaa juuri masennukselle ja muille mielenterveysongelmille. Ei ole helppoa olla erityisherkkänä maailmassa, jossa täytyy olla mahdollisimman tehokas ja kiireinen...

    VastaaPoista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan