Veganismi ja syömishäiriöstä toipuminen

01 tammikuuta 2017

Kuulun siihen kasvavaan joukkoon joka on alkanut kyseenalaistaa ruokaan liittyviä valintojaan. Kasvissyönti ja veganismi on aina kiinnostanut minua ja ensimmäinen askel siihen suuntaan oli vuosi sitten kun pidin lihattoman lokakuun joka lopulta venyikin useammaksi kuukaudeksi. Jätin lihan pois ruokavaliostani ja koska mulla on maitoallergia olen koko ikäni tottunut korvaamaan jukurtit, maidot ja juustot kasviperäisillä vaihtoehdoilla, kananmunista en ole koskaan pitänyt joten hiljattain tekemäni päätös siirtyä ihan kokonaan vegaaniksi sujui siksi hyvin helposti. 

Anoreksiataustani takia olen kohdannut paljon ennakkoluuloja, voiko syömishäiriöstä parantuva ryhtyä vegaaniksi? Kyllä voi kunhan päätöksen taustalla on oikeat motiivit. Kaikille se ei sovi mutta lähipiirissäni olen huomannut, että ihme kyllä siitä on ollut monelle syömishäiriöstä toipuvalle paljon apua.


Mikäli syömishäiriötä sairastava on ollut kauan tiukka syömiseen liittyvistä säännöistä ja jatkuvasti rajoittanut eri ruoka-aineita pois ruokavaliostaan herää helposti kysymys siitä, että onko kasvissyönti tai veganismi taas vaan uusi dieetti ja tapa laihtua lisää. Kun 16-vuotiaana sairastuin anoreksiaan ja mietin vegaaniksi ryhtymistä se olisi silloin tapahtunut nimenomaan tästä syystä, mutta nyt neljä vuotta myöhemmin kun mun toipuminen alkaa olla vankalla pohjalla ja olen normaalipainoinen on motiivini eettiset ja kyse on luonnosta, eläimistä ja kasvisruokavalion terveysvaikutuksista. Mun iho ei ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa, olen energisempi ja jatkuvat vatsavaivat on vähentyneet huomattavasti. 

Aiemmin koin jatkuvasti epämääräistä syyllisyyttä syömisestäni, mutta kun tiedän ettei mun ruoka ole satuttanut eläintä, se säästää luontoa ja on terveydelle hyväksi syyllisyys on vähentynyt. Monissa tutkimuksissa on todettu että vegaaninen ruokavalio on ympäristölle, eläimille ja ihmisille paras, se on myös tilavuuteensa nähden vähäkalorisempaa joten sitä saa hyvällä omatunnolla myös syödä enemmän. Tämä on vähentänyt paljon mun jatkuvaa lihomisen pelkoa. Olen myös saanut aivan uudenlaista intoa kokkailuun ja ruokavalioni on nyt monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. 

Mielestäni pienilläkin arjen eettisillä valinnoilla on merkitystä eikä aina tarvitse olla niin joko tai eikä minulla ainakaan ole minkäänlaista tarvetta arvostella kenenkään muun syömisiä. Pyrin kotona siihen etten syö mitään eläinperäistä, mutta voin joskus syödä Mynthonin vaikka siinä olisi mehiläisvahaa, ravintolassa majoneesia jossa on kananmunaa tai kaverin luona karkkia vaikka siinä olisi karmiinia, ei mun maailma siihen kaadu. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi kiinnittää huomiota enemmän myös mm. kosmetiikan, hygienituotteiden ja vaatteiden vegaanisuuteen. Jokainen kuitenkin tehköön niinkuin itselleen parhaaksi näkee, tämä sopii minulle ja jokin muu sitten taas puolestaan paremmin jollekin toiselle. Millaisia ajatuksia tämä aihe teissä herättää?

Ps. Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen katsomaan Netflixistä Cowspiracy-nimisen dokumenttielokuvan, todella mielenkiintoinen! Hyvää uutta vuotta! 

12 kommenttia:

  1. Veganismi on auttanut mua paranemisessa paljon, mutta veganismilla voi olla väärät, sh-painotteiset syyt taustalla. Olen itse vegaani eettisistä syisyä ja jo ihan makumieltymysten takia. En ole koskaan pitänyt lihasta. Mulla veganismi ei rajoitu vaan ruokaan, vaan vältän eläinperäisiä raaka-aineita myös kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa ja vaatteissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiva kuulla että veganismista on ollut sullekin apua syömishäiriöstä parantumisessa! Itsekin olen ruuan lisäksi alkanut kiinnittää huomiota myös kosmetiikka ja hygieniatuotteiden vegaanisuuteen ja vähitellen vaatteidenkin! Hyvää uutta vuotta! :)

      Poista
  2. Karkissa on kyllä paljon muutakin kuin karmiinia, mutta jep got the point! Toivon, ettet syyllistä itseäsi myöskään siitä, että vierailulla sukulaisten luona joudut syömään muuta kuin vegaanista ruokaa, sillä kerta kaikkiaan muuta ei ole. Vaikka tosiaan monet ihan perusjutut luonnostaan vegaanisia ovatkin.

    Eikä vegaaninen ruoka ole yksioikoisen vähäkalorisempaa. Itse olen ajatellut, että suurin osa jutuista, jotka pätevät sekasyöjän ruokavalioon, koskee myös vegaanista ruokaa. Esimerkiksi kalliisti ja/tai epäterveesti voi syödä oli ruokavalio kumpi vain. Epäeettisesti niin ikään voi syödä, vaikka ehdottomasti vegaaninen valinta on mielestäni aina parempi miettien ympäristöseikkojakin.

    Itse haluan aina huomioida vegaanin elämäntavan kokonaisvaltaisuuden; vaihtoehtoja on yhä enemmän juuri leaping bunny -sertifikaattien suhteen kosmetiikkatuotteissa Suomessakin. On muistettava, että lääkkeissä kuitenkin hyvin usein on eläinkokeet pelissä, muttei monia voi korvatakaan millään. Noudatatko tällaista elämäntapaa, vai lähinnä juuri vegaanista ruokavaliota, kuten tuosta tekstistäsi ymmärsin?

    Mutta olen samaa mieltä! Vegaaninen elämäntapa toisaalta vastaa myös siihen kontrollinhaluun, jota itsellä ehdottomasti on paljon nykyään yleisesti elämäntilanteesta johtuen. En ole vegaani pinnallisesti, mutta siihen perehtyminen on ehdottomasti auttanut minua hyväksymään omaa olemistani maapallolla, jollain lailla itsestään tykkää edes vähän enemmän. Mutta se ei saa olla vain yksi tapa kontrolloida tosiaan elämää, kaikkeen ei vaan voi vaikuttaa aina siten kuin tahtoisi. Joten muista sinäkin olla armollinen itsellesi ♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommentista! Lisäsin vielä tuohon tekstiinkin että tosiaan mua todellakin kiinnostaa jatkossa kiinnittää huomiota myös kosmetiikan, hygienituotteiden ja vaatteiden jne. vegaanisuuteen, tässä tekstissä nyt vaan keskityin enemmän tähän ruoka puoleen. :) Ja kyllä, epäterveellisesti/kalliisti voi syödä myös vegaani ihan niinkuin kuka tahansa millä tahansa muullakin ruokavaliolla, mutta kuten mainitsit niin minunkin mielestä vegaaninen valinta on kuitenkin parempi esimerkiksi jo juuri noista ympäristöseikoistakin.

    Mulla on myös sellainen kontrollintarve ja vegaanisuus on tarjonnut mulle esimerkiksi syömishäiriöön verrattuna paremman ja terveemmän väylän kanavoida sitä. Voin syödä vapaammin ja hyvällä omatunnolla kun tiedän että ruoka on vegaanista. Mutta olen tässä vuosien myötä oppinut olemaan rennompi ja itselleni armollisempi enkä tosiaan tämänkään asian suhteen kuitenkaan liikaa rajoita elämääni eikä tosiaan maailma kaadu siihen jos vaikka kylässä ei sitä vegaanista ruokaa ole tarjolla. :) Oikein hyvää uutta vuotta! ♥

    VastaaPoista
  4. Tosi hyvä postaus tärkeästä aiheesta! Itse olen ollut vegetaristi nyt reilun kuusi vuotta, syön kyllä siis kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Nyt kun olen ollut au pairina ja asunut perheessä, jossa host äiti ei syö kalaakaan, on sekin jäänyt 99% pois ruokavaliosta viimeisen puolen vuoden aikana, eikä ole tehnyt tiukkaakaan. Vegaanius on pitkään kiehtonut mua ajatuksena, mutta en ole ainakaan vielä siihen siirtynyt, mut ehkä vielä jonain päivänä. Arvostan kuitenkin vegaaneja tosi paljon! Ja niinkuin sanoit, vegaaniksi ryhtyminen voi olla joko hyvä tai huono asia syömishäiriöiselle tai siitä toipuvalle - se on aina ihan ihmisestä ja tilanteesta kiinni!

    http://fiiaelina.blogspot.com.au/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kivasta kommentista, käyn katsomassa sun blogin. Kiva kuulla että vegaanius kiehtoo, kokeile ihmeessä vaikka aluksi ihan pienin askelin! Hyvää uutta vuotta! :)

      Poista
  5. Mä itse matkustan niin paljon että täysi vegaanius tulisi olemaan todella haastavaa, vanhempien luona syön kalaa koska äiti on todella tarkka siitä, mistä se tulee. Kotona 99% ajasta teen vegaanisafkaa, yliopistolla syön vegaania kun on tarjolla.
    Jos vegaani/cruelty free kosmetiikka tuntuu vaikealta löytää, tässä yks sivu millä ainakin jotain listattu http://www.crueltyfreekitty.com/ultimate-guide-to-cruelty-free-makeup/ . Mun mielestä kaikkien pitäis eläessään kiinnittää huomiota omaan hiilijalan- ja kädenjälkeen ja muutenkin pitää ympäristöasiat mielessä mitä tahansa valintoja tekeekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Käyn katsomassa tuon listan! :)

      Poista
  6. Tosi mielenkiintoinen postaus! Samaistun arvoihisi ja olen itse jo pidemmän aikaa noudattanut pääasiallisesti kala- kasvisruokavaliota. En kuitenkaan ole vielä karsinut ravinnostani maitotuotteita, kananmunaa tai kanaa sataprosenttisesti. Ehkä jossain vaiheessa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiva kuulla että se oli sinusta mielenkiintoinen! Pikkuhiljaa vaan kokeilemaan maidon, kananmunan ja kanan korvaamista muilla tuotteilla, jos siltä tuntuu! :)

      Poista
    2. Kiitos kommentista ja kiva kuulla että se oli sinusta mielenkiintoinen! Pikkuhiljaa vaan kokeilemaan maidon, kananmunan ja kanan korvaamista muilla tuotteilla, jos siltä tuntuu! :)

      Poista
  7. Olipa ihanaa löytää sun blogi! Lueskelin täältä pitkään kirjoituksiasi, kun niin monet jutut koskee munkin elämää, kuten vegaaniruoka ja vegaaniluonnonkosmetiikka :-)

    Mullakin on sh-taustaa, joten kaikenlainen syömisen rajoittaminen lähtee yleensä niistä vääristä syistä. Vegaaniruuasta kuitenkin kiinnostuin keväällä 2014, ja siitä lähtien oon syönyt 80-prosenttisesti vegaanisesti; kylässä, ulkomailla ym. kun joskus tosiaan on pakko syödä myös maitotuotteita (lihaan en enää koskaan koske). Jotenkin veganismiin liittyvä ideologia avasi mun silmät yhä enemmän sille, että ruokaan ja sen tuotantoon liittyy tosi paljon eettisiä kysymyksiä. Mulle oli vapauttava uusi kokemus, kun aloin tehdä syömiseen liittyviä päätöksiä eläinten ja planeetan hyväksi, eikä niin kuin ennen "itsekkäistä" syistä. En tiedä saako tästä ajatuksesta kiinni, vaikea nyt verbalisoida :-D

    Piti kans sanoa että omakotitalopostaus oli mielenkiintoinen, koska mun ja poikaystäväni unelma olisi joskus myös ostaa mökki tai talo jostain Suomen maaseudulta. :')

    Tulipas tästä avautumiskommentti! :-D Toivottelen sulle ihanaa alkuvuotta ja jään innolla odottelemaan uusia postauksia!♥

    VastaaPoista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan