Mistä apua opiskelijan uupumukseen?

Heippa! Rakastan kirjoittaa syvällisiä tekstejä joista toivottavasti on myös lukijalle hyötyä ja päätin nyt kokeilla tällaista postaussarjaa jossa keskityn mielenterveyteen, mielenterveysongelmiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sillä mulla on paljon omakohtaisia kokemuksia tästä aihepiiristä. Tänään haluan puhua vähän opiskelijan uupumuksesta ja mistä sain siihen apua. 

Valmistuin viime keväänä aikuiskoulutuksesta myyntityöhön erikoistuneeksi merkonomiksi, enkä vieläkään ymmärrä että millä voimilla. Kun aloitin opiskelut olin juuri saanut kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin mikä tuntui maailmanlopulta ja sairauden kanssa oli tuolloin aika epävakaata. Vaikka taustalla ei olisi edes mitään sen vakavampaa niin opiskelija saattaa uupua loputtomalta tuntuvan työmäärän ja stressin takia, tässä postauksessa kerron omat vinkkini jotka auttoivat mun stressiin ja uupumukseen. 

Mistä tietää olevansa uupunut?

Mulla selkein merkki on ollut erilaiset univaikeudet, uni ei tule, näen painajaisia tai kun herään aamuyöllä en enää nukahdakaan uudestaan. Ruoka ei maistunut tai söin suruuni, väsytti jatkuvasti ja pinna oli kireällä. En jaksanut keskittyä koulunkäyntiin tai etätehtäviin mikä vaan pahensi jo valmiiksi epätoivoista oloa, on ahdistavaa tajuta ettei oikein ole oma itsensä muttei tiedä mikä oloa helpottaisi. 


Kerro opettajalle tai opinto-ohjaajalle tilanteestasi: 

Mulla on tästä sekä tosi hyviä että tosi huonoja kokemuksia. Vastaavanlaisessa tilanteessa ylä-asteella ja lukiossa mua ei osattu auttaa ollenkaan, mutta sen sijaan tuolla aikuiskoulutuksessa mun opettaja oli tosi ihana ja ymmärtäväinen ja yhdessä tehtiin mulle oma opetussuunnitelma ja venytettiin vuoden opinnot kahteen vuoteen. Yritä löytää koulustasi joku opettaja johon luotat ja jutelkaa yhdessä asiasta, yleensä jo se helpottaa kun ei enää ole asian kanssa ihan yksin. Miettikää yhdessä miten saisitte hartioillasi olevaa taakkaa kevyemmäksi, voisiko etätehtäviin saada vähän pitemmän palautusajan tai voisiko opintoja tehdä enemmän vaikka kotoa käsin?

Hae ulkopuolista apua: 

Mä olin jo valmiiksi hoidon piirissä eli kävin ajoittain psykiatrilla ja viikottain sairaanhoitajan juttusilla ja ehkä ne viikottaiset tukikäynnit oli mulle kaikkein arvokkaimpia. Moni luulee, että psykologilla tms. voi käydä vain jos on jotain "oikeita ongelmia" mutta ihan yhtälailla siellä voi käydä jos on esimerkiksi uupumusta, nykyään monissa kouluissakin on omat psykologinsa joille voi mennä juttelemaan ja siihen haluan kannustaa ihan jokaista. 
Kun se oikea ihminen löytyy niin ei oikeasti tarvitse stressata mistä sitä puhuisi vaan itsekin uskalsin purkaa omalleni ihan arkisia juttuja. Samoja asioita jotka voisi ehkä kertoa ystävälle, mutta kun kertoo ne jollekin ulkopuoliselle on hänellä usein antaa parempia neuvoja sillä hänellä ei ole sinuun samanlaista tunnesidettä kuin jollain läheiselläsi ja hän näkee tilanteen ulkopuolisen silmin. 


Pidä itsestäsi parempaa huolta:

Kun mun olisi pitänyt pysähtyä painoin kaasun pohjaan minkä seurauksena sain heti valmistuttuani vuoden sairaslomaa uupumukseeni, jota on mulla nyt vielä kesäkuun loppuun. Älä tee niinkuin minä tein vaan tee niinkuin mä sanon! :D Ihan oikeasti, on niin paljon fiksumpaa puhaltaa peli poikki ja ottaa vaikka kuukausi sairaslomaa, levätä ja hoitaa itsensä kuntoon kun paahtaa menemään puolikuolleena. Anna itsellesi aikaa, maailma ei kaadu pieneen breikkiin kun sen sijaan tuntuu turhauttavalta olla vuosi sairauspäivärahalla jonka aikana ei saa tehdä edes mitään keikkatöitä vaikka vointi antaisi periksi. 
Anna itsesi levätä, tee asioita jotka tekevät sut iloiseksi, huolehdi siitä että syöt hyvin ja harrastat liikuntaa josta tykkäät, itsestäänselvyyksiä ehkä joo mutta oikeasti niin tärkeitä. Mä kävin opiskeluaikoina joogassa ja siitä oli mulle tosi paljon apua. Yritä sinäkin löytää itsellesi jokin oma juttu, joka vie ajatukset pois ikävistä asioita, antaa energiaa ja hyvää fiilistä. 

Milloin olo helpottaa?

Toiset toipuvat uupumuksesta nopeammin kuin toiset, tärkeintä on mennä päivä kerrallaan ja antaa itselleen aikaa. Älä jää asian kanssa yksin, jos vierastat kovasti ulkopuolista apua niin kerrothan väsymyksestä edes läheisillesi, ettet jää asian kanssa ihan yksin. Se että näissä yhteiskunnan paineissa joskus väsähtää ei tee sinusta heikkoa. Mulla on jo tämän diagnoosinkin takia taipumusta uupua helposti ja mun mielestä se täytyy pitää mielessä eikä toistaa samoja virheitä uudestaan, mutta sille ei saa antaa liikaa valtaa, sillä olet vahvempi kuin luulet ja pystyt mihin tahansa kun vaan jaksat uskoa itseesi. Tästäkin kyllä selvitään! 

Oletteko te joskus kärsineet uupumuksesta ja kuinka siitä selvisitte? Olisi myös kiva kuulla kiinnostaako tämän tyyppiset postaukset myös jatkossa! :)

8 kommenttia:

  1. Hei, onnittelut siitä että sait nuorena diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Itse sain sen vasta n. kymmenkunta vuotta sitten ja ikää kuitenkin kohta 60. Että on ollut tilanteita suuntaan jos toiseen.
    Kaikkea hyvää sinulle !

    Kyllikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Joo onhan se hyvä että sairaus tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa että siihen voi saada oikeanlaista hoitoa! Ihanaa kevättä sinulle! :)

      Poista
  2. Huh, mää olen kärsinyt ahdistuksesta jo vuosia ja uupumuksestakin ajoittain. Opiskelut olisi pakko saattaa loppuun kesään mennessä, jos aikoo. Mutta nyt on edessä mulla vakavat pohdinnat siitä, onko se sitä mitä haluan. Mää en nimittäin ole vuosiin nukkunut yötä ilman painajaisia ja nukahtamisvaikeudet on läsnä ainakin neljänä iltana viikossa.

    Ihanaa, että kirjoitat näin rehellisesti tällaisistakin asioista! Iso peukku jatkolle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Tosi ikävä kuulla että kärsit ahdistuksesta ja univaikeuksista, toivottavasti löydät siihen apua ja saat opiskeluasiat kuntoon! Kiva kuulla että tykkäsit! :)

      Poista
  3. Tää oli kyllä hyvä ja tärkeä postaus! Kiitos tästä!
    Koulunkäynti voi olla kyllä todella rankkaa, jos ei halua lepsuilla. Mä tunnistin itsessänikin monta kohtaa tässä postauksessa. Ja on tullut huomattua, että jatkuvasti tulee laskettua viikkoja kuinka kauan on enää koulua jäljellä :D vaikka kuinka siitä tykkääkin, niin kyllä tässä alkaa sen verran sippi olla jo, että loma ja viikon pituiset yöunet olis kyllä paikallaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiva kuulla että tästä tykkäsit! Joo koulu voi oikeasti olla tosi uuvuttavaa ja mun mielestä siitä ei puhuta tarpeeksi, joten päätin tuoda esiin omia kokemuksiani jos niistä olisi jollekin apua! Tsemppiä! :)

      Poista
  4. Tosi hyvä ja erilainen postaus, ei oo ennen osunut vastaan! :) Tällaiset vinkki- ja apupostaukset ovat tosi kivaa luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva jos onnistuin tekemään jotain erilaista! :)

      Poista